Banana lady & Vaapukka -video

Pahoitteluni tälläisestä postaustauosta, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tulla tänne kirjoittelemaan. Meillä ei ole mitään hirveän erikoista tapahtunut, muutakuin meidän tuttumme kävi meillä eräänä päivänä opastamassa meille, miten kommunikoida ns hevosten kielellä. Tuttumme on siis käynyt sellaisella kurssilla, joten hän jakoi tietoa eteenpäin, ja meidänkin hevosistamme huomasi huiman eron alku ja loppu työskentelyn välillä! Tätä harrastusta on jatkettava! Ikävä kyllä minulla ei ole nyt kuvamateriaalia meidän puuhista, mutta pyrin seuraavalla harjotuskerralla filmaamaan meidän harjoitteita.

Nyt tulevana lauantaina, vappuaattona, juhlitaan meidän Vappu-ponin 22-vee synttäreitä! Ponin pää ja hännäntyvi on ihan harmaana, mutta mieleltään poni on mitä virkein! Välillä tuntuu, että jopa 3-vuotias Julle on älykkäämpää seuraa kuin Vappu... Juhlan kunniaksi kokosin Banskusta ja Vapusta yhteisvideon, sillä tuo parivaljakko on niin erottamaton, että niistä on vaan tehtävä yhteinen video. Ponimuorien vauhdikkaan videon pääset näkemään tästä linkistä tai alapuolelta.

Tässäpä tiivistettynä meidän viimeaikaisia asioita, palailen tänne blogin puolelle taas, kunhan on jotain mainitsemisen arvoista asiaa :)

Kuulumisia ja kuvia

Voi jukra, joka päivä hevosia talliin hakiessa miettii, että millä ihmeellä tuon harmaan kuoren saa kaavittua niiden päältä taas pois ilman että itse tukehtuu pölyyn. Tavallinen esimerkki eiliseltä; Lady sotkee itsensä totaalisesti, ja seuraavana päivänä sataa, eli täytyy pukea loimet päälle. Haaste tässä on se, että Lady saa kunnon slaagin, mikäli joutuu yksin ulos harjattavaksi. Lady on siis harjattava tallissa ja ennen pölynpoistoa on muistettava avata tallin ovet ja ikkunat, jotta kovin moni ei tukehdu. Kaikki meidän hepat eivät kuitenkaan ole samanlaisia, nimittäin hienohelma nimeltä Julle ei varmasti piehtaroi koskaan missään muualla kuin puhtaassa heinäkasassa. Jullen maailma nimittäin järkkyy jo pahasti, jos joutuu kavionsa kastelemaan lätäkössä!

Kuraongelman lisäksi jokakeväiseen tapaan meillä on hevosen karvoja joka paikassa! Vaikka kuinka harjaa, karvoja lähtee aina. Suojavarustuksesta huolimatta hepankarvoja tunkeutuu takin alle, saappaisiin, sekä omaan suuhun.

Julle-ponin ruunauksesta on kulunut puolitoistaviikkoa, ja olen kyllä huomannut, että poni on rauhoittunut valtavasti! Enään aikaa ei kulu siihen ylimääräiseen säätämiseen, vaan Julle käyttäytyy pääosin fiksusti. Vielä toki kaikki ns. huonot tavat (kuten ponia tarhaan viedessä se ottaa mun hihasta kiinni ja yrittää viedä sen mennessään) eivät ole karsiutuneet pois, mutta eiköhän nekin tässä ajanmittaan unohdu.

Laitan tähän loppuun paljon kuvia, joita otin (osa siskoni Riikan ottamia) silloin, kun Julle oli vielä karsinalevossa. Ladysta sai ihan tärppejä kuvia, kun oli niin järkyttynyt ponien ja Jullen katoamista.

Vein myös ponit päästelemään höyryjä niiden kesälaitumelle. Ei sovi nähtävästi rauhallinen elämä seniori-mummoille! Ponirallista saattaa tulla myöhemmin videomateriaalia, kunhan ehdin sitä editoimaan.

Meidän lammella on käynyt joka keväiseen tapaan vierailijoita; kaksi sinisorsa-paria sekä yksi telkkäpariskunta. Kissat ovat tietenkin olleet uusia tuttavuuksia vastassa, ja itse olen käynyt useampana päivänä niitä kuvaamassa. Voi kumpa ne jäisivät tuohon koko kesäksi, niin nähtäisiin pieniä sorsan- sekä telkänpoikasiakin!

Millaisia karvamammutteja ja kurassa piehtaroivia poneja muualta löytyy? :)

Orina lähdettiin, ruunana tultiin -video

Heihou, viime perjantaina koitti vihdoin se kauan odotettu päivä; pakkasimme Jullen traileriin ja lähdimme kohti Teivon hevosklinikkaa ponin ruunaukseen. Matkaan Jullen ja minun lisäksi lähti kuljettajaksi iskä, kuvaajaksi siskoni Riikka, ja apukädeksi tuttumme Milja, jolle iso kiitos vielä mukanaolosta! Aamulla olin jo varma että joudun jäämään kotiin, sillä ulos mennessäni oksensin hetki sitten juomani kahvit pois. Olo kuitenkin parani pikkuhiljaa, ja tämä oksennus ilmeisesti johtui siitä, että olin stressannut tätä lähtöä monta päivää.

Julle lastautui super hienosti koppiin ja matkusti oikein siivosti, ainoa murhe Jullelle koko matkassa oli korvahuppu, jonka se heitti matkan aikana monta kertaa joko kaulalle tai silmille. Meille oli ruunausaika varattuna puoli 2, ja olimme hyvissä ajoin perillä. Julle pääsi odottelemaan karsinaan hoitajaa, ja tietenkin alkoi piehtaroimaan moneen otteeseen. Hoitaja antoi rauhoittavaa Jullelle, ja sanoi että menee 3-4 tuntia yhteensä aikaa ennenkun voi lähteä ajamaan takaisin kotiin. Siksi lähdimme käymään kaupoilla ja syömässä sillävälin.

Kävimme ABCllä syömässä, jonka jälkeen suuntasimme Hööksiin ja Horzelle. Mukaan heppaliikkeistä tarttui himalajan suolakivi Jullelle, uusi geelipehmustettu kaviokoukku, heinäverkko ja juoksutuspiiska.

Klinikalla meitä odotti ruunattu poni, joka oli itseasiassa vielä heräämössä kun menimme klinikan toimistoon. Julle kuuli meidän äänen sinne heräämöön, ja huuteli meille iloisia hirnahduksia, ja siinä samalla poni alkoi kiskomaan itseään ylös. Jullella myös raspattiin hampaat, ja poistettiin 2 sudenhammasta. Pääsimme lähtemään kotiin ponin kanssa, ja Jullelle määrättiin viikko karsinalepoa ja kävelytystä. Jullella ei kuitenkaan mikään paikka ole turvotellut ja leikkuualue on ollut hyvännäköinen kokoajan. Teivossa siis ruunataan nukutuksessa niin, että haavaan laitetaan tikit, jolloin jälkihoito on todella helppoa!

Kotipihassa poni näytti tältä

Tänään vietiin Julle ulos pieneen tarhaan ja poni oli varsin onnellinen päästessään ulkoilemaan omatoimisesti! Tänään kävi niin kova pohjoisesta puhaltava tuuli, että laitettiin Jullelle vuoreton sadeloimi päälle, niin ei poni ainakaan vilustu. Nyt voidaan huoletta jatkaa elämää ruunan kanssa, ja kesällä Julle pääsee tammojen kanssa samalle laitumelle, joten kaikki voittaa :)

Pahoitteluni tämän postauksen viivästymisestä, mutta minulla meni ikuisuus tuon videon tekemisessä, ja halusin julkaista sen tässä samalla. Tässä siis videomateriaalia meidän retkeltämme :)

Linkki videoon

Taidemaalari nimeltään Julle

Kaikkea sitä näin vapaapäivinä tulee kokeiltua, ja eräänä päivänä hain yhden ylimääräisen maalauspohjani, maaleja sekä suteja, ja suuntasin kohti Jullen aitausta. Julle tykkää pitää asioita aina suussaan, joten koitin miten nuo maalisudit pysyvät hampaiden välissä. Poni maalasi itse vähän aikaa suti hampaiden välissä, kunnes ilmeisesti maalinhaju inhotti, jonka jälkeen Julle pudotti pensselit maahan. Hätä keinot keksii, ja hain tallista raipan, jonka toisen pään kastoin maaliin, ja toisen annoin ponin suuhun. Näin saatiin jatkettua maalausta, ja mun mielestä työstä tuli tosi makee! Julle siis maalasi ihan itse tuollaisen sini-vihreän taideteoksen, joka on osittain kuorrutettu ruskealla kuraisen turvan avulla.

Tallissa vielä viimeisteltiin työ ponin omalla kavionjäljellä, ja valmista tuli. Nyt odotellaan vaan, että saadaan kehykset tuohon teokseen, ja laitetaan se seinälle :)

Valmis työ Jullen kavionjäljellä signeerattuna

Hankin myös motonetistä heijastavaa teippiä, jolla tein Siken suojiin heijastimet. Nyt me näymme tiellä kulkiessa kaikille, ja tuollaisesta teipistä leikkaamalla saa sellaiset kuin itse haluaa. Nämä tulivat myös halvemmiksi kuin uusien heijastavien suojien osto, joten ajattelin käyttää tuota heijastinteippiä myös muissa varusteissa!

Siskoni Riikka myös nappasi muutamia kuvia hevosista eräänä päivänä, samalla kun itse olin puuhastelemassa tarhoissa. Käyn hyvin usein hevosten luona ihan vaan käppäilemässä ilman sen suurempaa syytä, saavatpahan ainakin hepat jotain tekemistä kun vaeltavat herkkujen toivossa mun perässä ympäri tarhaa.

Huomenna tapahtuu jänniä juttuja Jullen kanssa, mutta en vielä paljasta mitä. Se selviää seuraavassa postauksessa, joten olkaa kuulolla :)

Hevoset-messut 2016 ostosten esittely

Kävimme lauantaina 2.4 hevosalanmessuilla Tampereella. Kotona laitettiin hevoset ulos jo ennen aamu 7, jotta pääsimme lähtemään ajoissa matkaan. Perillä olimme jo muutamaa minuuttia vaille 9, joten saimme auton lähelle parkkiin. Olin voittanut parista eri kilpailusta yhteensä 6 pääsylippua messuille, ja koska veljeni ei halunnut lähteä mukaan, siskoni Roosan kaveri Silja sai viimeisen ilmaislipun. Esittelen teille kuvilla höystettynä hieman messuostoksiani.

Päätin ostaa eräästä kojusta hevosille namuja, sillä ajattelin niiden tuovan vaihtelua porkkanoihin. Yllättävän hyvin namut maistuivat hevosille, kun niitä kävin koemaistattamassa eilen. Rasian hinta oli 2,50€. Kävimme myös messujen jälkeen IKH:ssa, josta ostin uudet tallihanskat vain 3,50€:lla. Nuo tulivat oikeasti tarpeeseen, sillä kaikki vanhat ovat jo ihan rikki! Ja kuten jokaisilla messuilla on tapana saada erilaisia ilmaisnäytteitä, kuvassa näkyvät rehupussukat saatiin parilta eri osastolta ilmaiseksi. MultiEffectit sopivat erityisesti mahavaivoista kärsiville, joten niitä on hyvä kokeilla esimerkiksi Ladylle, jolla maha reistailee aina välillä. Racingin rehut on ennestään tuttuja, sillä Minni ja Julle syövät Peacemaker-rehua tälläkin hetkellä, mutta on hyvä kokeilla myös muita viljattomia vaihtoehtoja.

Ne tarpeellisimmat ostokset ovat varmastikin tässä kuvassa. Banskulle ostin kesää varten uuden riimun, jossa tuli riimunnaru mukana. Kauan metsästin messuilta oikeasti hyvää ja halpaa riimua kunnes löysin Horzen osastolta 5,95€ maksavan riimusetin. Olin myös haaveillut ostavani Jullelle oman naruriimun, ja kaikki messuilla olleet olivat vähintään 25€ maksavia, eli ylittivät mun budjetin. Kävimme kuitenkin ennen poislähtöä muutamassa ulkokojussa kiertämässä, ja siellä tärppäsi; löysin pony-kokoisen jämäkän oloisen naruriimun vain 9€:lla Hevarin kojusta. Heti kotona kokeilin sitä Jullelle, ja tuntui olevan oikein passelin kokoinen ja värinen! Myös kuvassa näkyvän fleecen ostin Jullelle, kerrankin löytyi edullinen 105 cm fleece vain 15€:lla!

Kotona kokeiltiin Jullelle fleeceä päälle, ja tultiin siihen tulokseen, että tuo on varmaankin paremman kokoinen ja värinen Banskulle. Julle saa nyt siis perintönä Banskun vanhan harmaan fleecen, jota poika on joskus aiemmin jo lainaillut, ja Bansku saa tuon HKM:n pinkin fleecen itselleen. Olisi sääli, jos tuo uusi loimi hajoaisi heti, ja se säilyy varmasti pidempään ehjänä Banskun käytössä, kuin tuholais-Jullen päällä.

Myös Roosa teki hyviä löytöjä messuilta (nuo oranssit hanskat ovat kylläkin IKH:sta, 3€). Roosa osti hevosille 1,5kg purkin heppanamuja 6€:lla eri paikasta kuin minä. Näitä on sitten hyvä vertailla keskenään, kummat namut ovat enemmän mieluisia hepoille. Neon-vihreä riimu on Vapulle kesäriimu, ja tuo sopivan kirkkaan värinen maksoi 10€. Ulkoa Roosa löysi Hevarin kojusta suitset Sikelle. Siellä oli laatikko, jossa erilaiset suitsien osat maksoivat vain 3€, joten kuvassa näkyvien suitsien hinnaksi tuli yhteensä 6€. 

Vaikka suitsissa luki x-full, niissä on valtavasti säätövaraa, ja ne menee hyvin myös Siken pieneen päähän. Turparemmi oli eri sarjaa muiden osien kanssa, joten se olikin liian pieni, ja otettiin pois noista suitsista.

Sikke sai myös uudet kuolaimet, nämä tosin eivät ole messuilta ostetut, vaan yhdeltä facebookin kirppiksistä. Oltiin jo pidemmän aikaa etsitty Sikelle d-renkailla varustettuja kuparirollereita, kunnes tärppäsi. Nämä olivat siistikuntoiset, ja tulivat maksamaan vaivaiset 6€ sisältäen postituksen. Laitettiin nämä Siken uusiin suitsiin, ja tadaa, taisimme löytää ratkaisun ainaiseen suunaukomiseen ja kuolaimella leikkimiseen. Hevosen suu oli super rauhallinen, ja se ei säätänyt ylimääräistä näiden kuolaimien kanssa. Seuraava ongelma on se, että pitäisi etsiä jostain isompi naulakko heppojen suitsille, sillä Sikke omistaa "vain" 4 eri suitset, Minnillä on kahdet, Jullella ja poneilla on kaikilla yhdet, ja lisäksi löytyy iso kasa erilaisia vanhoja suitsia...

Messuilla ehkä kiinnostavin ohjelma oli satulansovitus-näytös, sillä se antoi hyviä vinkkejä, joiden avulla voi itsekin vähän miettiä mikä satula sopii oman hevosen selkään. Tuolla pääsi myös tutustumaan muihin mielenkiintoisiin asioihin kuten hevosenkuljetustrailereihin ja erilaisiin ruokintasysteemeihin. Messuilla meni yllättävän vähän rahaa, vain noin 30€, sillä tein niin edullisia löytöjä, ja ostin vain tarpeellista. Ostoslistallani olleet tuotteet löytyi, ja nyt on hyvä taas jatkaa harrastuksen parissa uusien varusteiden kera. Vuodenpäästä suunnataan uudestaan Tampereelle tekemään mahtavia löytöjä!

Olitteko te Tampereella hevoset-messuilla? Löytyikö tavaroita joita olitte etsineet, vai oliko valikoimassa puutteita? :)