Sikellä maastoilemassa

Eilen kovin tuulisella kelillä käväistiin Sikellä maastossa. Teimme siis Siken kanssa vain noin 1,5 km pitkän lenkin, sillä tien pinta oli niin kovaa, ja hevosella ei ole kenkiä. Käväistiin meidän tiehaarassa, ja tultiin takaisin. Sikke kulki yllättävän rauhallisesti, vaikka vapaapäiviä oli taas mukavasti kertynyt, ja lähdettiin kuitekin vähän vieraammalle reitille. Pääosin hevosen rauhalliseen käytökseen vaikutti varmastikin se, että mukana saapasteli siskoni Roosa, joka turvamiehen-viran lisäksi napsi meistä kuvia:

Sikelle puettiin päälle jos jonkinmoisia heijastimia joita olimme saaneet meidän tutuiltamme vuosi takaperin. Sikellä oli myös vaihteen vuoksi päällään mustangin yleissatula ja varastojemme kätköistä löytynyt martingaali.

Sikke varusteltiin heijastimilla lähinnä siksi, että se tuo lisä näkyvyyttä meihin, sillä tiesimme, että joku saattaa tulla meidän tiellämme autolla tai muulla koneella vastaan. No, pakko kai tähän on myöntää, että tykkäämme Roosan kanssa kokeilla erilaisia, välillä turhiakin asioita. Osittain päätös maastoon lähdöstä syntyi halusta kokeilla heijastin-ratsastusloimea käytännössä, ja hyvältähän se tuntui, sekä näytti!

Tiellämme jokaisen ylämäen ravasimme ylös, sillä Sikke itse tahtoi niin. Minuahan tämä järjestely ei haitannut, sillä sehän vain aktivoi ja vahvisti hevosen selkää sekä takaosaa. Roosa kävi välillä vähän sääliksi, sillä Siken kanssa mentiin niin haipakkaa kyytiä, että Roosa sai juosta meidän rinnallamme hiki päässä.

Sikke ei malttanut pysähtyä katselemaan kauniita maisemia, sillä kokoajan se oli menossa johonkin suuntaan. Ainoa keino pysäyttää Sikke kokonaan meidän tiehaarassa oli se, että Roosa roikkui toisessa ohjassa kiinni, ja seisautti tamman maastakäsin.

Ainoat matkalla pelottaneet asiat olivat jäätynyt lätäkkö tiehaarassa, johon Sikke meinasi astua, sekä meidän Nappe-koiran haukahdus takaisin pihaan tullessamme. Reissumme sujui siis yllättävän rauhallisesti, eikä missään vaiheessa tuntunut siltä, että hevonen lähtee alta juoksemaan, niinkuin useasti on käynyt.

Paketoitiin Sikke lenkin jälkeen loimien alle, ja vietiin se laitumelle takaisin. Tämä yllä oleva kuva on myös oiva esimerkki meistä otetuista yhteiskuvista; otokset ovat nimittäin hyvin useasti tyyliltään näin edustavia.

Sai Roosa kuitenkin napattua vielä ihan julkaisukelpoisenkin kuvan meistä. Sikke oli taas super-heppa, ja ansaitsikin ison kasan porkkanoita urheilusuorituksen jälkeen!♥