Heippa! Ihan ensiksi sanon, että banneri meni vaihtoon taas, vaikka entinen ei kauaa ehtinyt blogiani koristamaan. Se alkoi näyttämään omaan silmääni aika tökeröltä, joten ajattelin, että haluan ihan yksinkertaisen. Tavallaan inspiraation uuden bannerin tekemiseen sain Riikan blogista (vaikka olen suunnitellut tuollaista yksinkertaista pidempään), mutta nyt tällähetkellä tuntuu että olen tyytyväinen nykyiseen ilmeeseen, ainakin toistaiseksi :D Kertokaahan taas rakkaat lukijat mielipide muutoksesta :)
Uusi, kuvan on ottanut Riikka
Vanha
Sitten itse asiaan, josta ajattelin teille kirjoittaa: Julle. Poni näyttää päälleppäin niin viattomalta ja kiltiltä otukselta. Kaikki ei kuitenkaan näy päällepäin niin selkesti, ja ruusuinen kuva ponista saattaa häilyä, kun menee tapaamaan sitä laitumelle.
Jullen vanha sadeloimi on ostettu käytettynä, jo valmiiksi paikkailtuna. Päätin kuitenkin hankkia ponille uuden loimen, kun se keväällä nakersi loimen etuhelmaan ison reijän. Lisäksi poni irroitteli solkia ompeleistaan, ja loimi ei täysin pitänyt vettä, joten ajattelin että nyt on aika päivittää mallia. Löysin facebookin heppakirpulta rainbusterin sadeloimen, ja siihen tuli mukaan vielä kaulakappale. Loimi oli meidän lähellä, joten kävin hakemassa sen autollani, eikä hinnaksi tullut kuin 20€ koko paketille! Nyt voi sateet huoletta tulla, ja ponikin pysyy kuivana.
Yllä on kuva Ladyn hapsuista. Tykkäsin näistä paljon, sillä näiden kanssa ei tarvinnut käyttää riimua. Lady oli yöllä pudottanut nämä laitumelle, ja Julle nokkelana poikana oli antanut hapsuille kyytiä. Jokainen nauhanpätkä oli irroiteltu (tai siis, Julle oli jättänyt viisi narua kiinni ostapantaan, ilmeisesti meinasi että näitä voi vielä soveltaa jossain) ja remmit oli katkottu täysin.
Seuraava tuhoamiskohde Jullella oli upouusi kärpäshuppu. Alunperin huppu ostettiin Sikelle, mutta sille se oli liian pieni vaikka olikin cob kokoa. Kärpäset ärsyttivät Jullen silmiä, joten kokeilin huppua ponille, ja kappas vain, Jullen pony-koon päähän huppu oli aivan passeli! Huppu oli Jullen päässä yön yli, aamulla kävin laittamassa vedet astioihin ja antamassa kuivaheiniä, ja kaikeksi iloksi huppu oli vielä ponilla päässä. Muutaman tunnin jälkeen kävin kurkkaamassa laitumella, ja kas vain, näky oli kamala: Huppu oli ihan tuhannen päreinä, ja Julle vaan hymyili onnellisesti vieressä... Ja ei, tämänkään kohdalla Julle ei antanut asian olla, vaan oli sitä mieltä, että kenenkään ei tarvitse enää käyttää tuollaisia myssyjä.
Uusi riimu vanhan rähjääntyneen tilalle
Ja tämän tarinan opetus oli se, että älä käytä mitään varusteita hevosilla, jotka ovat kosketusetäisyydellä Jullen kanssa. Vertaistukea kaipaillaan; jos joku omistaa samanlaisen tuholaisponin, niin saa ilmoittautua! :D
Eihän tuolle ponille voi kuitenkaan kauaa olla vihainen, jos joku tavara hajoaa, niitä saa aina uusia. Pääasia että poni voi hyvin, vaikka ilmoittaakin kohtaamistaan epäkohdista vähän turhan ronskisti.
Tähän kuvaan kiteytyy kaikki ajatukset; kesätyörahatkin ovat melko pitkälti kiinni hevosvarusteissa...
Tässä lopussa vielä uusi koostevideo Jullesta, syntymästä tähän päivään saakka. Kaikista metkuista huolimatta paras ystäväni ♥
Pitkästä aikaa kannettiin Roosan kanssa varusteet pellolle, ja lähdettiin ratsasteleen Sikellä ja Rokilla. Menin Rokilla ilman satulaa, sillä Rokin omistaja myi Rokin satulan, ja osti rungottoman tilalle. Kuitenkin saadaan rungoton meille vasta huomenna. Kuuman kelin takia halusin pukea päälleni varmaan maailman parhaat legginsit, jossa on ns. polvipaikat (ostettu lidlistä vuosi tai pari sitten), ja en halunnut istua ihan hevosen karvaa vasten, joten laitoin Rokille satulahuovan ja kiinnitin sen juoksutusvyöllä. Tämä on toimivaksi todettu systeemi jo viime kesältä, kun ratsasteltiin korkeasäkäisellä Sikellä ilman satulaa.
Minä lähinnä köpöttelin käynnissä Rokilla, kun Roosa treenasi Siken kanssa vähän vakavammin. Roki oli taas aivan super laiskalla päällä, ja teki yhdessä vaiheessa täydellisen stopin; ei liikkunut eteen, ei taakse, ei sivuille... Koko hevonen ei reagoinut millään lailla, vaikka miten annoin pohkeita ja kääntelin hevosen päätä ohjilla, kunnes kerran napautin sitä pyllylle, ja päästiin jatkamaan matkaa vähän matkaa eteenpäin. Roosa tuli Siken kanssa hakemaan meidän sitten veräjän luolta, ja Roki sai kun saikin pikkuisen energiaa Sikeltä, ja päästiin taas jatkamaan matkaa.
Vaikka ei mitenkään rankasti tehty hommia, otin laitumelle mukaan lämmintä vettä ämpärissä, ja huuhdeltiin hevosista vähän hikiä pois. Roki selkeästi nautti vesi-käsittelystä. Täytin vielä lähtiessäni hevosten vesikupit, ja Roki halusi välttämättä saada pestä naamansa kylmällä vedellä. Heppa oikein nautti, kun pääsi leikkimään vesiletkulla, ja juomaan suoraan putkesta.
Meidän ratsipuuhia kuvaamassa oli Riikka, jolla oli käytössään uusi kamera. Olen itsekin muutaman kerran lainaillut tuota Riikan järkkäriä, ja täytyy sanoa että oli kyllä todellinen löytö! Riikka siis hankki itselleen Nikon D5200 rungon, ja siihen Nikkor 55-300vr -objektiivin. Ehkäpä saadaan Riikka kuvaamaan paremmin muitakin heppatouhuja nyt kun on uudet hyvät laitteet :)
Roki innokkaana tonkimassa varusteiden alla olevaa harjaboksia, josko sieltä saisi leipäpalan kaivettua esiin.
Myöhemmin luvassa on kuvapläjäys, sillä itse pääsin taas tositoimiin kameran taakse. Lisäksi mainittakoon vielä, että yksi uusi kesävieras on tulossa pian. Kuka hän on? Se selviää lähiaikoina :)
Lapin loma on nyt ohi, ja vähän haikein mielin sieltä palasin kotiin. Rovaniemi oli todella mukava kaupunki, ja harkitsen kyllä vakavasti pohjoiseen muuttamista mikäli sieltä sopiva työ- tai koulupaikka löytyisi. Tätini kustansi minulle yo-lahjaksi, sekä siskolleni Riikalle rippilahjaksi matkat ja majoitukset Rovaniemelle 19-22.7. Junamatkat kestivät 8 tuntia yhteen suuntaan, ja meillä oli kolme vaihtoa.
Taustalla Hotellimme; Guesthouse Borealis
Kierreltiin keskustan eri nähtävyyksiä ja vietettiin iltaisin paljon aikaa esimerkiksi tällä Lordin aukiolla, jossa jokainen Lordin jäsen oli jättänyt kädenjälkensä ja nimikirjoituksensa laattaan.
Vietettiin yksi päivä Joulupukin pajakylässä, ja päästiin tapaamaan Pukkia! Pajakylän tuntumassa oli myös Huskypark, jossa asui 67 siperianhuskyä, joita kävimme katsomassa.
Rovaniemeltä matkasimme bussilla 80km päähän Ranuan eläinpuistoon. Siellä pääsimme katsomaan ja kuvaamaan esimerkiksi pöllöjä, vuorisusia sekä jääkarhuja! Lenkki kesti meillä monta tuntia, sillä ihailimme erityisesti niitä "erikoisempia" eläimiä hyvinkin pitkään. Päivä venyi entisestään, sillä kävimme syömässä ja kahvilla, sekä odottelimme bussia useamman tunnin.
Jääkarhu luonnollisessa koossa
Tämän olisin halunnut pakata reppuuni, ja tuoda mukanani ♥
Vaikkakin reissumme oli melko lyhyt, tykästyin kovasti Lapin maisemiin, ja erityisesti ihmisten murteeseen! Ei varmastikaan ollut viimeinen reissu pohjoiseen! Kelit ainakin suosi, ja iho kärventyi mukavasti, kun koko päivät tepasteli ympäri kaupunkia. Varjossa oli +26 astetta (mielestäni ainakin ihan liian kuuma keli!) mutta toisaalta oli todella hyvä, että ei ainakaan satanut koko aikana!
Mielelläni kertoisin teille enemmänkin elämästäni muutenkin kuin vain hevosten osalta, mutta kertokaahan ihmeessä haluatteko lisää näitä lifestyle -postauksia, vai kenties pitäisikö keskittyä pelkästään hevosaiheisisiin julkaisuihin? :)
Piiiitkästä pitkästä aikaa muutamana päivänä on paistanut aurinko, mikä tarkoittaa sitä, että on jokakesäisten puuhien aika. Tallissa olen vasta järjestellyt tavaroita, lakaissut lattioita ja siirrellyt ruokakuppeja karsinoissa paremmille paikoille. Tallia ei olla vielä pesty, sillä odotellaan niitä kunnon helteitä, jotta se kuivaa nopeammin. Alkuviikosta pääsin pesemään Banskun, ja ai että ponista lähti likaa irti! Jotenkin Bee saa sotkettua kuraa ja pölyä ihan karvanjuureen vuoden aikana niin, että se ei lähde harjaamallakaan pois. Onnekseni tämä lika ei ole aiheuttanut Banskulle minkäänlaisia iho-ongelmia, ja nähttävästi kunnon saippuapesu kerran vuodessa riittää!
Bee ei erityisen innostuneelta näytä, mutta ilmeisesti sekin nautti pesusta koska ei kiirehtinyt pois pesupaikalta.
Lopputulos: valkoinen poni, jolla häntä ja harja huolella suoristettuna. Omistaja ainakin tykkäsi siihen asti, kunnes poni päätti piehtaroida keskellä pihaa hietikolla, kun olin sitä viemässä takaisin laitumelle...
Viime postauksessa mainitsin yhdestä laitumelle tulevasta kesälomalaisesta, ja kas vain, tämä kyseinen oripoika tuli meille sunnuntaina. Morkkikselle meidän laitumet ovatkin ennestään jo tuttuja, sillä se vietti viime kesän meillä yhdessä Jullen ja Raketin kanssa.
Morkkis
Minulla on säästössä hirveästi kuvia, joita olen napsinut parin viimepäivän aikana niin kännykällä kuin kamerallanikin. Ensiviikkolla lähden Lappiin siskoni ja tätini kanssa, joten siellä tulee varmasti kuvattua lähestulkoon loppuvuoden kiintiö täyteen.
Normaalisti valokuvausta pelkäävä Nappe teki poikkeuksen, ja poseerasi kännykälleni :)
Lehmätkin ovat viettäneet kesälomaa jo kohta kaksi kuukautta. Kuvassa 1-vuotias Minttu.
Kesäheppa-Roki
Irvistystemppu onnistuu vielä pitkän harjoittelutauonkin jälkeen.
Jättiläinen ja kääpiö; Lady ja Julle
Loppukesälle riittää puuhaa ihan kiitettävästi, sillä tallin pesu ja siivoaminen, sekä loimien pesut ovat vielä jäljellä. Saattaa myös olla, että pesen Vappu-ponin, Siken ja Jullen vielä jonain lämpimänä päivänä. Onneksi hommia on kuitenkin jo hoidettu alta pois, sillä satulahuovat pesin jo eilen, ja varustehuoneen siivous on jo hyvällä mallilla.
Kuulisin mielelläni millaisia projekteja teillä on aina kesäisin? :)
Pitkään olen taas jo haaveillut ulkoasuni muokkaamista vähän räikeämmäksi. Edellinen ulkoasuhan oli tehty maaliskuussa, ja se oli väreiltään melko synkkä. Lopultakin ryhdistäydyin, ja tein itse uuden raikkaamman bannerin ja vaihdoin taustan. Tein monia eri bannereita, mutta mistään en oikein pitänyt. Ja koska gimppiä en täysin vielä hallitse, moni haavebanneri jäi toteuttamatta. Tänään välähti päässä idea, ja sain kun sainkin sellaisen bannerin, josta itse tykkään!
Haluaisin oikein mielelläni kuulla kommentteja uudesta ulkoasusta, risut ja ruusut ovat tervetulleita!
Uusi omatekoinen Banneri
Hepparintamalla ei kauheasti mitään uutta ole, ratsastamaan ei olla päästy viikkoon, kun joka päivä sataa vettä. Onhan väliin mahtunut tietenkin aurinkoisempiakin päiviä, mutta silloin ollaan aina yleensä käyty jossain, tai muuten vaan ei olla ehditty. Huomiselle luvattiin poutaisempaa, mutta epäilen, että mekkopäällä ei kesken siskoni rippijuhlien lähdetä maastoilemaan, joten saa nähdä ehditäänkö ratsastelemaan kun vieraat ovat lähteneet.
Ainoa muutos laidunporukassa on ollut se, että kesävarsa Dessi lähti emänsä Starletin kanssa takaisin omaan kotiinsa. Heidän laidunkautensa oli tältäerää meillä ohitse, mutta kuulemma ensivuonna olisi sama tamma tulossa hoitoon uuden varsansa kanssa. On myös hyvin mahdollista, että meille tulee jossainvaiheessa lomailemaan viime kesänäkin laitumella ollut Morkkis-ori.
Olen ajatellut tehdä jonkinsortin erikoispostauksen, mutta aihetta ja toteutustapaa en ole vielä päättänyt; kertokaahan toki kommenteissa postausehdotuksia, ja älkää unohtako kommentoida myöskään ulkoasu-muutosta :)
Juhannus oli ja meni, mutta voinpahan sanoa, että oli varmasti yksi kesän parhaista hetkistä! Lauantai-päivän vietin kaverini kanssa Himoksessa festareilla, ja siellä meno oli aivan mieletöntä! Paljon juhlivia ihmisiä, super hyvää live-musiikkia ja uusia tuttavuuksia :) Mikäs sen parempi tapa viettää juhannusta, joten ajattelin tehdä tästä ihan perinteen, ja varata Himos Juhannus 2017 -festareille liput heti kun vaan tulevat myyntiin.
Eräänä päivänä ratsasteltiin Roosan kanssa Rokilla ja Sikellä. Kannettiin yhdelle tyhjälle pellolle puomeja ja tehtiin niistä yksi ristikko, loput jätettiin maapuomeiksi. Minä ratsastelin Rokilla ilman satulaa, tehtiin käynnissä puomien ylityksiä ja jumppailtiin kaikennäköistä. Roosa meni Sikellä ihan ravissa puomien ja ristikon yli, Sikellä nousi jalat aina vaan paremmin loppua kohden.
Roki tuppaa maastossa kompastelemaan aika paljon, joten joskohan tällaisella jumpalla saisi tamman jalkoja aktivoitua niin, että maastossakin voi mennä ilman kaatumisen pelkoa.
Puomi-höntsäilyn jälkeen käytiin taluttamassa hevosia maastakäsin vielä vähän matkaa, ja otettiin molemmista hepoista meidän pihassa rakennekuvat. Pakko sanoa että Sikke on ainakin muuttunut minun silmääni hienommaksi viimekesästä! Roki on myös hyvässä lihassa, tosin tuota sen mahaa täytyisi yrittää pikkusen pienentää...
Kengittäjä kävi alkuviikolla laittamassa Sikelle ja Rokille kengät. Hetki mietittiin mitä tehdään Siken kanssa, sillä Sigellä ei ole ollut moniin vuosiin kenkiä, mutta toisaalta sen kavioaines on sen verran haurasta että kengät olisi hyvä olla mikäli aiotaan maastoilla. Päädyttiin kuitenkin laittamaan Sikkekin kenkään, niin päästään kunnolla liikuttamaan tammuskaa, eikä tarvitse pelätä sen kavioiden puolesta.
Roosan kanssa käytiin koeajamassa uudet kengät, ja lähdettiin tammojen kanssa maastoon toissapäivänä. Tehtiin sama lenkki kuin viimeksikin, tosin minä ratsastin Rokilla ja Roosa Sikellä. Roki oli ihan super-energinen, ja sain pidätellä sitä kokoajan Siken perässä. Sikke meni tasaista tahtia koko matkan, eikä hötkyillyt juuri mitään. Iloiseksi yllätykseksi Roki ravaili ihan kunnolla, ja saatiin vieläpä yhteen pitkään ylämäkeen laukkakin onnistumaan! Muutoin oli super kiva lenkki, mutta ainoastaan hyttyset olivat hevosten riesana koko matkan...
Huomenna lähdetäänkin Rokin omistajan kanssa hepoilla maastoon, käydään katsomassa yhtä toista lenkkiä, jossa on viimeksi vuosia sitten ratsastettu. :)
