Sabinan ponit: Eläinlääkäri, juoksutusta ja muuta puuhastelua

Pahoitteluni jo heti tähän alkuun yli viikon postaustauosta! Kiirettä pukkaa, ja tukkaputkella olen mennyt monen päivän ajan, kun tuntuu että tekemättömiä töitä on aina vain enemmän ja enemmän. Viimepäivistä on kuitenkin sen verran paljon kerrottavaa, että postauksesta tulee kuvien kanssa vähän pitkähkö.

Viimeviikon maanantain ja tiistain välisenä yönä Jullen turpaan oli tullut tuollaista ihmeellistä kuivaa näppylää; iho ei aristanut, mutta ei tuo normaaliakaan ollut. Samalla laitumella olleella Raketilla oli myös samaa näppyä turvassa, mutta huomattavasti vähemmän, ja lauman kolmannella jäsenellä Morkkiksella ei ollut yhtään. Vieraiden orien omistajalle laitoin viestiä, ja hän kysyi eläinlääkäriltä mistä tuollaista voi tulla ja miten pitäisi hoitaa. Tuon aiheuttajasta emme saaneet tietoa, mutta ohjeeksi saatiin helosan-voiteen levitystä turvalle vahva kerros, ja katsoa auttaako se. Jo seuraavana päivänä Jullen turpa oli paljon parempi, joten jatkoimme helosanin käyttöä, ja nyt turpa on jo normaali. Onko teillä ollut vastaavaa? Olisi mielenkiintoista kuulla miten hoiditte ja mistä on aiheutunut.

Tästä samaisesta porukasta on lisää kerrottavaa, sillä laumakoko pieneni kahteen hevoseen. Viikonloppuna huomasimme Raketilla (keskellä) haavan kaulassa, jonka saimme hoidettua kuntoon puhdistusaineella ja antibioottirasvalla muutamassa päivässä. Rakettia tuli kuitenkin maanantaina eläinlääkäri katsomaan toisen asian takia, sillä sen vasempaan silmään oli ilmeisesti tökännyt jokin, ja silmä tulehtui. Eläinlääkäri tarkisti sen, ja aivan vilkkuluomen vieressä oli isohko haava. Omistajan kanssa mietittiin hetki vaihtoehtoja jäisikö ori meille hoidettavaksi, ja omistajat sitten kävisivät silmää hoitamassa useaan kertaan päivässä kymmenien kilometrien päästä, vai miten järjesteltäisiin asiat, sillä meilläkin on omat menomme emmekä ehdi neljästi päivässä lääkkeitä laittamaan. Päädyttiin kuitenkin siihen, että Raketti lähti omaan kotiinsa parantelemaan silmäänsä, kun Morkkis (vasemmalla) jäi pitämään vielä Jullelle seuraa.

Eilen kävimme äidin, sekä siskojeni Roosan ja Riikan kanssa Ähtärin eläinpuistossa katsomassa uusinta asukkia, pikkupandaa, sekä muita eläimiä. Itse kuvasin ainoastaan kännykälläni, mutta luulempa, että Riikan valokuvausblogiin tulee jossainvaiheessa parempia kuvia eläimistä.

Ähtäristä ja Tuurista kotiuduttuamme loppuilta meni (yllättäenkin) hevosten parissa, kun jonkinaikaa vuolin Vapun, Ladyn ja Siken kaviota. Sikke oli kaikista helpoin, kun Vappu ja Lady päättivät lähteä aina retkeilemään keskenkaiken kun kavio oli sylissäni. Vuolujen jälkeen kävin Banskun kanssa kävelyllä ja samalla reissulla kävimme hakemassa äiten kotiin mustikkametsästä.

Meidän hevosten suurta herkkua näin kesällä ovat mansikat, joita erityisesti Lady ei voi vastustaa, sekä mustikat :)

Tänään vietiin Lady ja Sikke toiselle laitumelle syömään muutamaksi tunniksi, sillä erityisesti Sikke tarvitsee lisää massaa, ja eihän se yksin pärjää missään joten kaveri oli oltava mukana. Vaikka Lady on riskissä kunnossa, se on silti parempi syömäkaveri kuin lihavat ponit. Sillävälin kun L ja S olivat syömässä, ajattelin tehdä laitumella seuraamisharjoituksia Minnin kanssa. Eihän siitä mitään meinannut tulla, sillä Vappu pyöri kokoajan ympärillä, ja Minni on muutenkin ärsyyntynyt kyseiseen poniin. Saatiin kuitenkin hetki harjoiteltua, ja meni vallan hyvin loppujen lopuksi kun otettiin Vappukin kunnolla leikkiin mukaan. Banskua ei yllättäenkään kiinnostanut, joten vein sillekin lohdutukseksi muutaman leipäpalan.

Videolta kaapattu...

Meiltä oli punainen paimenlanka loppu, joten viriteltiin Roosan kanssa Ladyn ja Siken päivälaitumelle rautalangan päälle pikkupaalien ympäriltä otettuja punaisia naruja, jotta saatiin laitumen reuna-aita näkyviin. Hevosilla ei ole siis edes virtaa tuolla laitumella, mutta pysyisivät hyvin myös pelkkien paalinarujen takana.

Tänään myös juoksutettiin Sikkeä pitkästä aikaa. Puettiin sille päälle juoksutusvyö, mutta jo alkumetreillä irroittelin piuhat kuolaimista, sillä hevonen ei tykännyt ja minä en sitä osannut käyttääkkään :D Sikke meni siis paljon paremmin ilman ylimääräisiä remmejä, ja raviympyrällä pysyttiin yllättävän hyvin!