torstai 18. elokuuta 2016

Ratsastelua Sikellä, Joyllä ja Eetulla

Ihan ens alkuun haluan sanoa, että bannerin alapuolella olevaan sivu-joukkoon on tullut yksi palkki lisää, sillä tein kirppis-osion. Tällähetkellä siellä on vain muutama hassu tuote, mutta lisäilen sinne itselleni tarpeetonta tavaraa aina kun sellaista kohtaan, varustehuoneessa on varmasti vino pino ylimääräistä kampetta :) Mikäli kiinnostuit jostain tuotteesta, laita ihmeessä s.postia tai kommentoi, hinnat eivät ole ihan kiveen hakattuja joten tarjouksiakin saa heittää :) 
Viime viikolla ratsastelin Sikellä meidän pellolla, ja seuraksemme liittyi Janni sekä kesäheppa Joy. Hepat tulivat todella hyvin toimeen, seistä könöttivät vierekkäin, vaikka laitumella Sikke on näyttänyt tulokkaalle melko hapanta naamaa yhdessä Rokin kanssa.
Ratsastelin Sikellä hetken aikaa käynnissä, kunnes siirryin ravailemaan. Tehtiin paljon ympyröitä ravissa, ja loppuakohden Sikke alkoi hakeutumaan jo ihan kivaan muotoon, ja ravaili rennon letkeästi jopa ympyröillä. Janni myös ravaili Joylla, ja Joyn ravi on kyllä niin ponimainen, että meno näytti oikein pehmeältä. Joylla ei ollut kenkiä ja kaviot olivat kasvaneet pitkähköiksi, joten kovin pitkään ei ratsasteltu. Kengittäjä kävi kuitenkin nyt maanantaina lyömässä Joyn kenkään, ja vuoli sekä laittoi myös Sikelle kengät uudelleen.
Sitten kerron teille vähän uudemmasta tuttavuudesta; olen nyt muutaman kerran käynyt ratsastelemassa yhden puolitutun hevosella. Kyseessä on lämminveriruuna, Eetu, jonka omistaja tarvitsi ruunalleen liikutusapua. Eetu-heppa oli oikein mukava, tosin eipä se paljoa selästäkäsin osannut, mutta sellainen perusvarma maastomopo varmaan kuvaa ruunaa parhaiten.
Maastossa Eetu on varmasti elementissään, vähän se jumitti välillä testaillakseen ratsastajaa, mutta se menee kyllä ihan minne tahansa turhia kyselemättä!
Eetulla ratsastelussa on vain yksi pieni haaste; ravi. En ole varmasti ikinä ratsastanut hevosella, jolla on yhtä pompottava ravi! Ei siis toivoakaan että harjoitusravissa siellä istuskelisi, sillä jo keventely kyydissä oli välillä haastavaa. Ruunahan ei mitään erityisiä kiemuroita osaa, mutta muutoin oikein kiltti ja toimiva peli, joka toimii liinassakin ääniavuilla. Hämmästyin suuresti, sillä ratsastelin hetken myös ilman satulaa, ja etenkin Siken selkään verratessa Eetulla on valtavan pehmeä selkä, ja siellä on mukava istua!
Varmaksi en osaa sanoa, kuullaanko Eetusta vielä minkä verran täällä blogin puolella. En ole ollut Eetun omistajan kanssa nyt yhteyksissä, mutta saattaa olla että hän on löytänyt Eetulle vuokraajan, joten minun palveluksiani ei välttämättä enää tarvita. Kiva heppa kuitenkin kaikinpuolin, ja jos vaan tilaisuus tulee niin mielelläni käyn jotain Eetun kanssa puuhastelemassa :)

2 kommenttia:

  1. Eetu näyttää just sellaselta symppisluontoiselta, ihana!
    Toivottavasti pääset senkin kanssa vielä puuhailemaan :)

    VastaaPoista